Lukion filosofian ensimmäinen kurssi
Truman Show
Truman Shown tarina on samanlainen kuin Platonin luolavertaus (ks. oppikirja s. 39). Elokuvan päähenkilö Truman Burbank (Jim Carrey) elää omassa kaupungissaan, jossa hän on itse todellinen henkilö, mutta luulee myös muiden olevan, vaikka he eivät oikeasti ole. Truman on tosi-tv:n päähenkilö, jota seurataan kameroilla 24 tuntia vuorokaudessa. Mies nimeltä Christof meidän maailmassamme ohjaa muita ihmisiä. Samalla tavalla Platonin luolavertauksessa ihmiset näkevät vain varjoja ja luulevat heidän olevan ainoa todellisuus.
Trumanin elämässä kaupungissa on vaikea erottaa todellista ja epätodellista. Hän asuu talossa ja ajaa autolla, joista voi päätellä, että talot, tiet ja autot ovat todellisia tai ainakin samanlaisia kuin meidän maailmassa. Epätodellista on luonnon olot, sillä niitä ohjataan meidän maailmasta käsin, esimerkiksi aurinko nousee keskellä yötä ja vettä sataa vain siihen kohtaan jossa Truman seisoo. Kaupungissa on vähän aikaa toinenkin oikea henkilö, joka kertoo Trumanille kaupungin olevan keksitty. Hän kertoo oikesta maailmasta, jossa ihmiset ja luonnon olot ovat aitoja.
Trumanille alkaa selvitä, että muut ihmiset eivät ole aitoja. Sillä he eivät reagoi Trumaniin, vaikka hän taputtaa käsiä kaupassa ja käyttäytyy oudolla tavalla. Truman yrittää lähteä ajamaan autolla pois omasta kaupungistaan, mutta ei pääse mihinkään. Christofer luo Trumanille esteitä, jotta Truman ei tajuaisi kaupungin olevan lavastettu.
Truman päättää lähteä purjehtimaan merelle ja katsoa jatkuuko meri. Christof "väärän todellisuuden perustaja" tekee kuitenkin matkan haasteelliseksi ja laittaa Trumanille salamointia ja kovaa tuulta. Truman kuitenkin selviää ja tietää tulleensa väärän todellisuuden rajalle, kun laivan keula menee lavastetun taivaanrannan läpi keskellä merta. Truman löytää läheltä seinää oven ja kulkee siitä meidän oikeaan maailmaan.
Trumanin maailmankuva on kapea. Hän tietää varmasti, että on vain yksi kaupunki, se missä hän asuu. Truman on kyllästynyt näkemään naapurinsa aina samaan aikaa juuri ennen töihin lähtöä. Truman halusi pienenä poikana tutkimusmatkailijäksi ja haluaa edelleen selvittää onko olemassa muuta kuin yksi kaupunki.
Trumanin elämässä kaupungissa on vaikea erottaa todellista ja epätodellista. Hän asuu talossa ja ajaa autolla, joista voi päätellä, että talot, tiet ja autot ovat todellisia tai ainakin samanlaisia kuin meidän maailmassa. Epätodellista on luonnon olot, sillä niitä ohjataan meidän maailmasta käsin, esimerkiksi aurinko nousee keskellä yötä ja vettä sataa vain siihen kohtaan jossa Truman seisoo. Kaupungissa on vähän aikaa toinenkin oikea henkilö, joka kertoo Trumanille kaupungin olevan keksitty. Hän kertoo oikesta maailmasta, jossa ihmiset ja luonnon olot ovat aitoja.
Trumanille alkaa selvitä, että muut ihmiset eivät ole aitoja. Sillä he eivät reagoi Trumaniin, vaikka hän taputtaa käsiä kaupassa ja käyttäytyy oudolla tavalla. Truman yrittää lähteä ajamaan autolla pois omasta kaupungistaan, mutta ei pääse mihinkään. Christofer luo Trumanille esteitä, jotta Truman ei tajuaisi kaupungin olevan lavastettu.
Truman päättää lähteä purjehtimaan merelle ja katsoa jatkuuko meri. Christof "väärän todellisuuden perustaja" tekee kuitenkin matkan haasteelliseksi ja laittaa Trumanille salamointia ja kovaa tuulta. Truman kuitenkin selviää ja tietää tulleensa väärän todellisuuden rajalle, kun laivan keula menee lavastetun taivaanrannan läpi keskellä merta. Truman löytää läheltä seinää oven ja kulkee siitä meidän oikeaan maailmaan.
Trumanin maailmankuva on kapea. Hän tietää varmasti, että on vain yksi kaupunki, se missä hän asuu. Truman on kyllästynyt näkemään naapurinsa aina samaan aikaa juuri ennen töihin lähtöä. Truman halusi pienenä poikana tutkimusmatkailijäksi ja haluaa edelleen selvittää onko olemassa muuta kuin yksi kaupunki.
Lisää kommentti
Tervetuloa
No voi ihme -palveluun
© 2009 Luonut: Anne Rongas
Sinun tulee olla No voi ihme:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon