Valta ja koulu

[Anne Rongas]

Kurssin loppuvaiheilla puhutaan hyvästä elämästä ja hyvästä yhteiskunnasta. Hyvään monet lukevat vapauden, mutta vapaus on aina myös rajallinen, mikäli haluataan elää toisten kanssa sovussa.

Miten hyvä yhteiskunta toteutuu koulussa? Haluaisitko muuttaa jotain? Toimiiko vaikutusvalta? Kenellä on valtaa? Ota huomioon, että koulu ei ole saari, vaan osa yhteiskuntaa laajemmin. Valtaa siis lienee myös yksittäisen koulun ulkopuolella.

[Anna S]

Ainakin meidän koulussa toimii omasta mielestäni vaikutusvalta aika hyvin; asioista ei päätä pelkästään koulun rehtori ja opettajat vaan tuntuu että myös oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä koulussa tapahtuu. Oppilaskunta on tosi kiva keksintö ja uskon että semmoinen löytyy varmaan jokaisesta muustakin lukiosta, sen avulla oppilailla on oikeasti sananvaltaa ainakin vähäsen.

[Ninni]

Mielestäni koulussamme ja yleensä suomalaisessa yhteiskunnassa ovat asiat hyvin. Kaikki voivat ilmaista oman mielipiteensä eikä ketään ei syrjitä. Auktoriteeteillä on valtaa, tosin on aina niitäkin jotka kapinoivat heitä vastaan. Yleiset säännöt ja johtajat ovat välttämättömiä, jotta asiat tulevat hoidetuiksi. Meidän koulussamme kaikkien mielipiteet tuntuvat olevan tärkeitä ja vuoropuhelu oppilaiden, opettajien ja rehtorin kanssa pelaa.

[Anne Rongas]

Käymme koulua yli 100 vuota vanhassa rakennuksessa. Se on nähnyt kaikenlaisia aikoja. Oli aikoja, jolloin tytöillä ei ollut pääsyä kyseiseen rakennukseen, saivat tyytyä tipulaan, jos nyt ylipäänsä pääsivät kouluttautumaan. Siihen aikaan, kun itse aloitin keskikoulun (joka johti lukioon, toisin kuin kansalaiskoulu, käsitti luokat 5-9), piti pyrkiä pääsykokeissa ja maksaa lukukausimaksu sekä kaikki oppikirjat, ruoka ja matkat. Peruskouun myötä maksut otettiin verovaroista. Aiemmin koulutukseen pääsy vähävaraisissa perheissä oli vaikeaa järjestää. Oikein lahjakkaat saattoivat saada vapaaoppilaspaikkoja.

Koulukurikin oli aikoinaan vähän toisenlainen. Opettajat saattoivat käyttää julmaa valtaa, vaikka hyviäkin opettajia oli. Itse menetin pitkäksi aikaa luottamukseni opettajiin, kun kansakoulussa opettajamme jätti luokkakaverini 8-vuotiaan Eevan jälki-istuntoon, koska Eeva ei osannut jotain ulkoläksyä. Eevalla oli kotimatkaa 5 kilometriä, koululta ei soitettu, isoveljet lähtivät etsimään, että minne pikkusisko on kadonnut. Minusta se oli järjetön teko opettajalta.

Kouludemokratia tuli peruskoulun myötä. Sitä ennen Suomessakin oli opiskelijakapinoita ja yliopistolla kerrottiin, miten luennot saattoivat muuttua poliittisiksi sanaharkoiksi.

Hienoa, että osaatte arvostaa tavallista kouluarkea, joka sujuu. Se on todella arvokas asia, eikä edelleenkään tässä maailmassa kaikille arkea.

[Mia A.]

Lyseolla ei paljoa ongelmia ole. Oppilaskunnan hallitus on lakisääteinen, ja siksi se löytyy jokaisesta koulusta, mutta meillä tilanne on siitä hyvä, että oppilaskunnan hallituksen kautta oppilaskunta oikeasti vaikuttaa jos vain avaa suunsa. Monissa kouluissa niin ei ole, vaan eletään reippaasti pahemmassa rehtorin diktatuurissa. Lyseolla kenelläkään ei tunnu olevan ongelmaa vallan jakautumisen suhteen, vaan kaikki ovat tyytyväisiä omaan osaansa. En nyt tiedä mistä se on merkki, mutta mielestäni kuitenkin hyvä asia. Ja on asioita joihin olisi mahdollista saada oppilaide näkökulmasta ehkä parannuksia valtakunnallisella tasolla, mutta en nyt näkisi että siihen varsinaista tarvetta olisi.

[Pertti Rinkinen]

Kyllähän rakenteilla ja järjestelmillä (kuten oppilaskunnan hallitus) voidaan ainakin yksittäisen koulun vallanjakoon vaikuttaa ja niin pitää tehdäkin. Jos ei ole foorumia, niin ei ole myöskään kanavaa vaikuttaa. Tärkeintä kuitenkin meidän opiskelijoiden ja opettajien halu ja kyky käydä dialogia. Minä kannan korteni kekoon tuoden mieleipiteeni julki. Se joka päättää(rehtori, opettajat) kuuntelee minua ja ottaa mielipiteeni huomioon. Niin yksinkertaista se on?

[Anne Rongas]

Niinpä, yksinkertaista, mutta vaatii tuota omaa aktiivisuutta. Tähän ikään on tullut nähtyä monet kerrat, miten ihmiset ovat takanapäin tyytymättömiä, mutta eivät tee mitään asian eteen siinä tilanteessa, jossa olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa.

Ja kuten tässä keskustelussa on tullut muutenkin esiin, rakenne, joka antaa tilaisuuden vaikuttaa, on tärkeä osa vallanjakoa.