Välittääkö media tietoa?

[Anne Rongas]

Ota ajankohtaisesta tiedonvälityksestä jokin esimerkki ja tarkastele sitä tiedon ja totuuden näkökulmasta. Hyödynnä jotakin ajatusta oppikirjasta s. 62-83.

[Taru]

Mediassa on viime aikoina puhuttu paljon sikainfluenssasta. Tällä hetkellä sekä televisiossa että lehdissä uutisoidaan pahimman epidemian olevan takana. Aiheeseen liittyy kuitenkin kaiken kaikkiaan paljon epävarmuutta.

Asiaa voidaan tarkastella monelta eri kantilta. Klassisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Tämän määritelmän mukaan väitettä voidaan pitää todena, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos uskoo, että epidemia on jo mahdollisesti taantumassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on myös perusteita uskomukselleen: varmistetut tautitapaukset eivät ole viime viikkoina lisääntynyeet ja yhä suurempi osa kansasta on jo saanut rokotteen. Mitä useampi on saanut rokotteen, sitä pienempi on myös rokottamattomien riski sairastua. Koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta pidetään yleisesti ottaen luotettavana lähteenä, voidaan myös väitteen olettaa olevan totta.

[Anne Rongas]

Tosi ajankohtainen esimerkki, josta varmaan irtoaa vielä lisääkin kommentteja. Miten reagoida, kun tulee ristiriitaista tietoa tai tulkitaan tilastoja toisin? Ks. esimerkiksi erään verkoston keskustelut.

[Mikko Junnola]

Media Suomessa on mielestäni kohtuullisen hyvätasoista. Tv-uutiset ja suurin osa sanomalehdistä kertovat ajankohtaista tietoa, joka on peräisin luotettavista lähteistä. Kaikki eivät kuitenkaan kuulu tähän joukkoon. Etenkin Iltapäivälehtien uutisointi on kyseenalaista. Asiat saattavat olla epäoleellisia julkkisjuoruja ja oikeita asioitakin kerrotaan välillä epäuutismaisesti. Esimerkiksi koulusurma tapauksissa julkaistiin kuvia surmaajan kodista jolla ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa, mutta ihmisten luonnaisella uteliaisuudella on helppo rahastaa. iltapäivälehtien uutisotsikot ovat myös usein hämääviä. Etusivulla on kissankokoisin kirjaimin teksti "JO VIISI KUOLLUT SIKAINFLUENSSAAN", kuolleet olivat vanhoja pitkäaikaissairaita.

Sikainfluenssa on muutenkin hyvä esimerkki. Mistä tiedämme ettei media vain yritä lietsoa paniikkia. Kuten Taru jo mainitsikin, pidetään tiettyjä lähteitä lähes automaattisesti luotettavina, mutta mistä me tiedämme kuka puhuu totta ja kuka ei? pakkohan se nyt johonkin on kuitenkin uskoa, koska liika skeptisyys saattaa sekoittaa pään.

[Anne Rongas]

Hei, tuosta olisikin hyvä johtaa pohdintaa siihe, miten saatavilla oleva informaatio (jo viisi kuollutta) suhteutetaan muihin vastaaviin tietoihin. Tavallinen kausi-influenssakin on kohtalokas monille.

[Samuli Tuominen]

Välittääkö media tietoa?? Kylläpä vain. Media välittää aina jotain tietoa. Onko se totta vai valetta onkin jo aivan toinen kysymys. Tätä voimakasta välinettä käytetään joka päivä aseena ihmisten ajatusmaailman muokkaamiseen. Esimerkiksi USA joka on mediasodankäynnin kärki maa on tehnyt tutkimuksia kuinka tiedolla ja medialla voidaan muokata mielipiteitä.

Heidän järjestelmänsä perustuu ensimmäisessä aallossa totaaliseen asioiden kieltämiseen julkisissa tiedotusvälineissä. Muistelkaapa erään aikaisemman USA:n presidentin seikkailuja sihteerinsä kanssa. Ensimmäinen lausunto joka presidentinkansliasta annettiin oli ehdoton "EI PIDÄ PAIKKAANSA" väite. Seuraavaksi käytettiin tekaistua väitettä vastaväittämänä eli "SIHTEERI ON MIELENTERVEYDELLISESTI EPÄVAKAA" ja keksinyt koko jutun. Kolmannessa vaiheessa annettiin rivienvälistä ymmärtää, että asioissa voi olla joitakin paikkaansa pitävyyksiä. Näin onnistuttiin muodostamaan heti 3 erillistä ryhmää presidentin suojaksi. Ryhmä 1. Ihmiset jotka uskoivat heti ettei mitään ole tapahtunut. Ryhmä 2. Ihmiset jotka saattoivat vielä epäillä presidenttiä, mutta pitivät sihteerin mielenterveysongelmaa todennäköisempänä. Ryhmä 3. ihmiset jotka uskoivat heti presidenti syyllisyyteen. Tälle ryhmälle kuitenkin jäi vähiten kannattajia, ja heidän mielipiteensä sai vain vastauksen myöntävänä joten heidän äänensä oli tukahdutettu.

Samassa valossa voitaneen tutkia myös Suomen Sikainfluenssaa.
Onko tautiaalto oikeasti taittumassa vai onko pahin vasta edessä?
Haluaako Terveyden ja Hyvinvoinin laitos uutisoinnillaan vain rauhoittaa kansalaisia?
Jos taudista onkin jo tiedossa uusi kehittyneempi versio johon jaettu rokote ei toimikkaan vaan päinvastoin saattaa jopa altistaa ja tätä ei haluta tietoisuuteen joukko hysterian pelossa.

[Reija Luoma]

Media todellakin välittää tietoa, mutta yhtä hyvin kuin todellista tietoa, voi media välittää myös väärää tietoa. Kuten sikainfluessasta onkin jo keskusteltua, media voi päättää miten lukijat/kuulijat suhtautuvat uutiseen: nostaattaako kohua vai lievittää tilannetta, kuten muutkin ovat jo edellä todenneet. Esimerkiksi kun ensimmäiset arviot Suomessa sikainfluenssaan kuolevista tulivat, aiheuttivat ne kauhistusta, kunnes sitten jollain sivulla julkaistiin tietoa, että normaaliin kausi-influenssa vie lähes saman verran ihmisiä vuodessa.

Sama toimii Amerikassa. Televiosiossa ja lehdissä julkaistaan vain sellaista tietoa sotarintamalta kuin hallitus haluaa. Kuva nauhoja ei näytetä ihan mistä tahansa, ja toimittajat ohjataan tietyille alueille ja annetaan kuvata vain tiettyjä tilanteita. Mistä voimme siis tietää mitä sielä oikeasti tapahtuu? Media kuintenkin välittää useimmiten todellista tietoa tapahtuneista, mutta mediaa ei kuitenkaan kannata täysin ainoana tietolähteenä ottaa, varsinkaan iltalehtiä.

[Jonna]

Totta, ei voi tietää, että mikä on tautitilanteen oikea laita. Hiukan on tullut epävarma olo koko asiasta. Oma käsitykseni taudin levinneisyydestä ja muusta siihen liittyvästä on ollut täysin sen varassa mitä media on kirjoittanut. Kun ensimmäisiä tautitapauksia alkoi ilmetä, on sikainfluennssasta uutisoitu lähes taukoamatta ja siitä kuinka se on leviämässä. Media on lietsonut asiaa aivan älyttömästi. Ja nyt kun asiasta ei mitään uutisoida, oletetaan että mitää erityistä ei sen suhteen ole tapahtumassa. Omalta osaltani en koko taudista mitään tietäisi ilman mediaa. En mitään. On vain täytynyt uskoa mediaa. Mutta kyllä on koko asia saanut pohtimaan, että kuinka media tosiaan käyttäytyy ja kannattaako kaikkea uskoa täysin miten media sen ilmaisee.

[Sara]

Vaikka media välittää tietoa, sitä ei tarvitse aina uskoa. Tv:ssä ja lehdissä oleva tieto on yleensä totta, mutta asiaa suurennellaan aivan turhaan. Välillä puhuttava asia ei kuitenkaan välttämättä ole totta. Lehdet suurentelevat juttuja siksi että niitä ostettaisiin enemmän. Ihmiset uskovat lehdistä lukemansa jutut yleensä epäilyksettä. Ihmiset kertovat havainnoistaan eteenpäin ja työtoverit lähetevät töistä päästyään ostamaan saman lehden jonka kaveri on lukenut.
Ihmisten pitäis miettiä miten voi itse ehkäistä sikainfluenssa tartuntaa. Kun pesee käsiä ja huolehtii muutenkin hygieniasta, on varmasti aika epätodennäköistä sairastua sikainfluenssaan ja siten pelko influenssasta rauhoittuu. Lehdet suurentelevat asiaa ehkä liikaakin, mutta en usko että lehdet yrittävät tahallaan lietsoa paniikkia vaan lähinnä herättää ihmisiä pesemään käsiä.

[Taru]

Sikainfluenssasta on mielestäni uutisoitu liikaa, sillä se on saanut osan ihmisistä vainoharhaisiksi. Eri lähteissä on erilaista tietoa ja on vaikea tietää, mikä on totta ja mikä ei. Lisäksi sikainfluenssan vakavuutta on paisuteltu, sillä se ei ole tavallista kausi-influenssaa vaarallisempi. Ja kuten monet ovat maininneetkin, myös kausi-influenssa aiheuttaa vuosittain kuolemantapauksia ja vieläpä todennäköisesti enemmän kuin sikainfluenssa.

Tämä osoittaa, että media tuo esille "tietoa", joka herättää ihmisten mielenkiinnon. Juuri kun sikainfluenssasta puhuminen on vähenemässä, aletaan puhua muuntuneista virustyypeistä. Kaiken kaikkiaan asiasta on tehty aivan liian suuri numero. Alun perin ennustettiin, että yli miljoona suomalaista sairastuu sikainfluenssaan ja nyt tilanne näyttää olevan paljon maltillisempi. Media pyrkii esittämään tiedon uskottavassa muodossa saadakseen aikaan keskustelua.

[Reija Luoma]

Onko median välittämä "tieto" siis oikeasti tietoa, esim. Platonin mukaan: "Hyvin perusteltu tosi uskomus"? Media perustelee useimmiten uutisensa hyvinkin kertomalla mitä tapahtui, miksi ja missä, jättäen tosin "lieviä" asianhaaroja pois.
Uskomus on myös helppo hoitaa, esim. sikainfluenssa tapauksessakin: ympärimaailmaa monet ovat saaneet surmansa tai tarttuneet kyseiseen tautiin, joten miksi ei Suomessakin. Tosi -kohta onkin sitten helposti sivuutettavissa kun asia on tarpeeksi hyvin perusteltu, ja onhan se totta että vaikkapa 8-vuotias kuoli sikainfluenssaan, jolla oli tosin pohjalla jo jokin perussairaus, kuoli silti sikainfluenssaan. Sehän on tosi. Lieventävä asianhaara onkin sitten että hän olisi kuollut normaaliin kausi-influenssaankin. Asioihin ja varsinkin tietoon tulisi siis suhtautua varauksella: median välittämä tieto voi olla totta, ja varmaan useimmiten onkin, mutta sen takana on myös lisäinformaatiota jota ei välttämättä huomioida, myynnin lisäämikseksi, kuten Sara totesikin aikaisemmin.

Ja vaikka miljoona suomalaista sairastuisi sikainfluenssaan, ei ole uutisoitu, kuinka monet sairastavat taudin ihan kuin normaalin flunssan viikon vuodelevolla.

[Jonna]

Taitaa vissiin vähä jumittaa kone, kun ei avaa edellistä kirjoitusta, sain jotenkin hukattua sen...
No, pointtina siinä oli empirismi. Empirismi on näkemys, jonka mukaan tieto pohjautuu kokemukseen. Oma tietoni influenssasta on ollut täysin median varassa. Vaikka itsellä ei ole minkäänlaisia havaintoja sikainfluenssasta, uskon että on semmoinen influenssa levinnyt Suomeen. Täytyy siis uskoa siihen, mikä on jonkun toisen havainto ja näkemys asiasta.

[Taru]

Jonnan mainitsema empiristinen näkemys on osuva tähän aiheeseen. Monen tieto todellakin rakentuu vain median rakentamiin mielikuviin. Ja niistähän voidaan olla montaa mieltä... Täytyy kuitenkin luottaa muiden tekemiin havaintoihin, sillä omakohtaisia kokemuksia sika-influenssasta on loppujen lopuksi aika harvalla. Itsekään en ole sikainfluenssaa sairastavaa potilasta kasvotusten nähnyt, olen vain kuullut taudin kuvasta tuttavapiirini ja hoitohenkilöstön toimesta. Koska minulla ei ole parempaa tietoa asiasta, olen päättänyt uskoa saamaani tietoon, kunnes jostain saan parempaa tietoa.