Tiedon ongelmia?

[Anne Rongas]

Englanniksi voidaan erotella data - information - knowledge. Suomeksi puhutaan tietokoneista (data machine, computer) ja tietoyhteiskunnasta (information society). Tietotulva on monen tietotyöläisen ongelma, ja kouluja kehotetaankin opettamaan tiedonhallintaa ja tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja.

Millaisia tietoon liittyviä ongelmia olet havainnut arjen elämässä? Voit pohtia median välittämää tietoa, tiedonhankintaa, tiedon arvostusta, koulutietoa, huuhaata (sellaiseksi nimitettyä), hyväuskoisten huijaamista yms. Yksi näkökulma riittää, mutta useita saa käsitellä.

Oppitunnin tieoa käsittelevä sivu.

[erska]

se ei ole koskaan täysin luotettavaa! varsinkaan mikään lööppitieto:S joten suhtaudu aina varauksella saamisii faktoihin... yleensä saamamme faktat ovat jonkun tietyn henkilön oma mielipide tai tapa ajatella asiaa joten voi siis myös päätellä että on monia eri totuuksia samasta asiasta, näin ei kuitenkaan aina ole, heheh

[Mia A.]

Median välittämä tieto voi olla ristiriitaista.
Erilaiset mediat informoivat asioista eri tavoin, ja monet niistä ovat jossain määrin puolueellisia. Eron huomaa hyvin selvästi esimerkiksi kymen sanomien ja iltalehden tavoista antaa informaatiota. Iltalehden toiminta on hyvin tunteisiin vetoavaa ja mässäilevää, joten se antaa täysin erilaisen kuvan kuin lähes neutraalisti ilmaiseva kymen sanomat.
Tietoyhteiskunta on ongelmallinen rajojen vetämisen kannalta. Mihin vedetään mauttoman tiedottamisen raja, sillä ei kai nyt tidedottamista kokonaan voi lopettaa. oikea ratkaisu voisi olla vain tietynlaiset lehdet, joiden toimialueena olisivat erilaiset asiat. Näissä lehdissä kerrottaisiin; "kolme kuoli Jyväskylässä. Poliisi tutkii asiaa."
Tiedotusvälineet eivät siis anna välttämättä juuri oikeaa tietoa, tai ainakaan oikealla tavalla. Tiedonhankinta olisi erilinen asia. Jos lehdet muuttuisivat edellä mainitsemaani suuntaan, olisi tiedonhankinnalla yksilölle entistäkin suurempi merkitys, jotta löydettäisiin niitä asioita joista halutaan tietää enemmän. Se kehittäisi ihmistä.
Mielestäni tietynlaista tietoa arvostetaan kyllä liikaa. Nykyajan ihmisille on tärkeämpää kenen kanssa kukakin julkkis seurustelee, kuin se, mitä maapallolle tällä hetkellä kuuluu. Toista oli 70-luvulla. Toisenlaisen tiedonkin arvostus on suurta, mutta tuntuu ettei kukaan välitä siitä, että sitä arvostetaan eikä siksi hanki sen kaltaista tietoa.

[Janni]

Olemme huomanneet, että esimerkiksi kirjojen tarjoama tieto ja käytäntö eivät kulje aina käsikädessä, vaan kouluissakin tulisi opettaa enemmän käytännönläheistä tietoa. Jos ihminen ei halua tulla huijatuksi, niin kannattaa olla perillä maailma asioista, olla aktiivinen ja pitää yllä perussivistystä.

-Janni ja Tiia

[marle]

Pahimpia ovat ihmiset jotka luulevat tietävänsä, ja ne jotka puhuvat asioista joista eivät tiedä mitään. "Minä tiedän kaiken kaikesta" -ihmiset ovat raivostuttavia.
Heitä voi kuitenkin auttaa kertomalla, mitä he eivät tiedä.

[Outi]

Media on jollain tapaa tiedonkäytön ammattilainen. Toimittajien, mainostenlaatijoiden yms. pitää tietää älyttömän paljon ihmisestä. Heidän pitää osata käyttää juuri oikeita tietoja julkaisuissaan, ja myös tietää mitä jättää pois.. Heidän tietojensa avulla he voivat esim johdattaa ihmisiä keskittymään tärkeisiin tai vähemmän tärkeisiin asioihin.. Median välittämästä tiedosta ei voi aina tietää koko totuutta.

[Sofia]

Ainakin iltapäivälehtien pääotsikot antavat vääristyneen kuvan tapahtuneesta ja viihdeuutiset sekä juorulehdet liioittelevat tapahtumien kulkua saadakseen itselleen voittoa.
( Sofia, Anna ja Suvi-Tuuli )

[Tilli]

Varsinkin iltapäivälehtien ja tiettyjen aikakausilehtien lukemiseen kannattaa suhtautua varauksella siis kriittisesti, mutta ei liian. Omasta mielestäni suurin osa iltapäivälehtien jakamasta tiedosta on turhaa. Minua itseäni kiinnostaa ainakin enemmän itseäni koskeva tieto kuin esim. Matti Vanhasta koskeva. Parempaa tietoa saakin vaikkapa filosofian kirjasta : )

[erska]

joo ei saa:D

[Anne Rongas]

Tieto ja totuus kuuluvat yhteen. Jotta jokin saisi tiedon arvon, siltä usein vaaditaan myös totuudellisuutta. Klassinen tiedon määritelmähän oli Platonilta: hyvinperusteltu tosi uskomus. Kuitenkin totuusarvo on ongelmallinen. Tiedekin joutuu tyytymään todennäköisyyksiin ja silti päästään eteenpäin.

Sumea logiikka on tieteellinen lähestymistapa niihin tilainteisiin, joissa asiantila ei selkeästi ole tosi tai epätosi.

[MakkeOnMies]

Kaikki tieto ei ole aina oikeaa. Esim. Iltapäivälehtien ja aikakausilehtien otsikkoiden on vain tarkoitus myydä. Näin ollen suurin osa otsikoista ei ole täysin totta. Tälläisiin aikakausilehtiin täytyy olla luottamatta täysin. Voiko TV-uutisiin aina olla luottamista. Yleensä kuitenkin TV-uutiset tarkastavat asian oikeallisuuden, ettei kuitenkaan päästetä mitä tahansa läpi. Internet on taas asia erikseen. Tietoa löytyy eri sivustoilta ja oikeallisuus poikkeaa toisistan huomattavasti. Joten internet on kuitenkin kaikista median välineistä se joka välittää eniten väärää tietoa

[J4N1]

Havaintoni ovat aika samanlaisia kuin tässä on jo mainittu eli sellaisia, että pitää suhtautua kriittisesti joihinkin asioihin ja ajatella järkevästi tarjolla olevan tiedon luotettavuutta.

[Lilli]

Lehdissä muuten nimenomaan otsikot antavat aivan väärän kuvan. Se on typerää, koska ihmisille muodostuu tietynlainen käsitys asiasisällöstä, jonka jälkeen ihminen prosessoi koko artikkelin siihen ennakkokäsitykseen. Jos ihmisellä on ennakkokäsitys jostakin asiasta hän on sokea neutraalille ajattelulle ja tiedon kritisoinnille ja tito ei mene oikein päähän, koska vääränlainen otsikko nostaa vääränlaisen ajatusmallin. Siis maken puheesta tuli mieleen. Joten täytyy lukea monia artikkeleita samasta aiheesta ja katsoa mitkä tosiasiat pysyvät ja mitkä muuttuvat.