Antiikin ajattelijat

[Anne Rongas]

Etsi jokin itseäsi kiinnostava ajatus antiikin filosofilta (yksi ajatuskatkelma riittää). Voit lukea ajatuksen oppikirjastasi, jostakin muusta kirjasta (kirjastosta) tai etsiä internetistä, esimerkiksi Wikipedian artikkelista Esisokraatikot.

Esittele löytämäsi ajatus ja perustele, miksi se on kiinnostava. Mitä annettavaa yli 2000 vuotta sitten eläneillä filosofeilla on aikamme ihmiselle?

Voit etsiä ajatuksia mm. näiltä filosofeilta: Thales, Anaksimandros, Anaksimenes, Pythagoras, Herakleitos, Anaksagoras, Empedeklos, Demokritos, Filolaos, Eudoksos, Teofrastos, , Sokrates, Platon, Aristoteles.

[Anne Rongas]

Hyvä poiminta, Minttu! Filosofia alkaa ihmetyksestä. Mietiskelit filosofian peruslähtökohtaa, ydinasiaa.

[kekkis]

Herkaleitos(535-475eaa) oli esisokraatikko. Häneltä ajatus "et voi astua kahdesti samaan jokeen,uudet vedet siinä jo virtaavat" tai "kaikki virtaa mikään ei pysy paikallaan". Tässä kiinnostaa kaiken muuttuvaisuus.Muutoksen todellisuus ja pysyväisyyden harha.Ymmärrän elämän ja ihmisissä tapahtuvat muutokset.en kuitenkaan aivan tajua sitä, että kukaan ei voi astua samaan virtaan, sillä astuja ja virta ei ole sama.Kuka astuu virtaan hetki sitten.Miten hän on eri ihminen, kuin pari sekuntia sitten?Veden virauksen muutuminen on helpompui tajuta, sillä hetki sitten siinä paikalla virrannut vesi on uusi,siihen paikkaan on virrannut jo uutta vettä, joten vesi on uusi....

[Anne Rongas]

Juuri hetki sitten kirjoitin yhteen tekstiin loppusanoiksi nuo Herakleitoksen kuuluisat sanat panta rei eli kaikki virtaa. Asia, jota voi ihmetellä edelleen hartaasti.

[kekkis]

panta rei kai ouden menei!

[kekkis]

voi jumprahuit, että toi monty pythonin filosofit jalkapallo matsi oli hauska!

[Pertti Rinkinen]

Herakleitos, joka eli vuonna 535-475 eaa kirjoitti lauseen: Kaikki eläimet on ajetaan laitumelle lyönneillä.

Lyönnillä ajattelen filosofin tarkoittavan kaikenlaista pakottamista, onpa se sitten fyysistä tai henkistä ja laitumella jotain hyvää. Eläimet menevät laitumelle syömään, täyttämään ruumiilliset tarpeensa ja ihmiselle laidun voi paikka, jossa hänen sieluaan ruokitaan, paikka jossa hän opii jotain uutta, tai kokee jotain virkistävää ja ennen kokematonta.
Herakleitoksen ajatuksen takana on ihmisen ja miksei kaikkien eläinten pelko tuntemattonta kohtaan ja ehdoton halu vastustaa muutosta. Jos laidun ei ole tuttu ja sitä kautta turvallinen tarvitsee ihminen jonkinlaisen pakotteen mennäksemme sinne. Tämä kannustava ja pakottava lyönti sattuu, saa aikaan pelkoa ja vihaa, mutta sen ansiosta saamme kokea virvoittavan laitumen tarjoamat nautinnot. Lyöntien aiheuttama kipu unohtuu yllättävä keitaan löytymisen jälkeen ja kenties seuraavalle laitumelle riennämme jo hiukan rohkeammin. Ajellen myös niin, että jo muutosta vastustavan voiman tunnistaminen saa aikaan rohkeutta astua kohti uutta ja tuntematonta. Olikohan herra Herakleitos viisaine ajatuksineen sittenkin turhan pessimistinen?

[Anne Rongas]

Löysitpä vinhan ajatelman. Kyllä meistä itse kukin tarvitsee välillä tuuppimista tai ahteriin potkimista. Eläinten hoitajakin tietää, minne laumaa johdattaa. Joskus ihminen jää turhaan empimään. Valmentaminen on hyvä esimerkki siitä, miten epämukavuusalueelle johdattaminen on välttämätön tie mestaruuteen. Ei nyt kirjaimellisesti lyömällä, mutta pikkuisen pakottamalla ja ohjaamalla.

Toisaalta olet oikeassa, että Herakleitos ei ottanut huomioon vertaisten imua, laumaliikettä. Joskus riittää, että kellokkaat paimennetaan laitumelle, muu lauma seuraa perässä (tätähän markkinoinnissa käytetään hyväksi).

[Reija Luoma]

Vaikka lyönneillä saadaankin ohjattua vaikkapa karja paremmille laitumille, ei pian edes tarvita itse lyöntejä karjan siirtämiseen, vaan jo pelkkä pelko lyönneistä riittää koko karjan liikuttamiseen. Kuitenkin, ei aina haluta ohjata muita kohti parempaa. Vaikka aluksi haluttaisiin johtaa karjaa hyville laitumille, jotta ne eläisivät mahdollisimman kylläisinä ja terveinä, tulee jossain vaiheessa esiin lyöjän oma etu; nälkä. Kun karja on oppinut kulkemaan lyöntejen mukaan ja oppineet samalla että lyöntejen avulla saavat parempia elinolosuhteita, on lyöjän helppo lopulta ohjastaa karja kuolemanpartaalle, ilman karjan epäilyjä.

Lyönnit siis auttavat meitä liikkumaan johonkin suuntaan, joskus ne auttavat yrittämään kovemmin ja löytämään oikean suunnan, mutta joskus, jonkun käyttäessä lyöntejä väärin, ne voivat ajaa meidät perikatoon. Joskus olisikin siis hyvä nousta lyöntejä vastaan, epäillen lyöntejen tarkoitusta. Valitettavasti Herakleitoksen lausahduksen "Kaikki eläimet on ajetaan laitumelle lyönneillä." eläimille ei oltu varmaan suotu kykyä kapinaan.

[Anne Rongas]

Kun käsittelemme etiikka, esiin tulee autonomia eli se, kykeneekö toimija itse tekemään valintoja. Lyöntejä voidaan käyttää väärin myös painostamalla ihmistä toimimaan väärin, ks. Milgramin tottelevaisuuskoe.

Ihminen ja eläin on eroteltu usein niin, että ihmisen toimintaa ohjaa järki ja eläimen toimintaa vaistot. Jos eläin tappaa ja syö toisen eläimen, se seuraa vaistojaan. Ihmisen tappaessa ja syödessä eläimen, kyse on järjen valinnoista ja ihminen on moraalisesti vastuullinen.

Pohdintasi toi mieleen George Orwellin Eläinten vallankumouksen.